sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Parlamenttivaalit 2015 osa 2

Vaaleista vielä selventävää faktaa, lähde Hürriyet Daily News


Infographics: What do Turkey’s major parties pledge in election manifestos



Here is a comprehensive infographics that summarizes the election manifestos of all four major parties and a coalition party that participate in Turkey’s June 7 polls.
June/07/2015

hurriyetdailynews.com

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Parlamenttivaalien kiemuroita Turkissa 2015

Alle on koottu neljä eri kirjoitusta ja linkki ammattilaisen blogiin, liittyen huomisiin Turkin parlamenttivaaleihin. Tekstit ovat suoria lainauksia ja tarkat lähteet on mainittu tekstien lopussa. Vaaliprosessi kaikkineen on niin kirjava, ettei aina voi olla varma mikä on propagandaa ja mikä arkitodellisuutta.


"Ulkomaat |

Taistelu Turkin demokratiasta – katkaisevatko kurdit presidentti Erdoğanin valtapyrkimykset?

Turkin sunnuntaisia parlamenttivaaleja pidetään tärkeinä maan tulevaisuuden suunnan kannalta. Toimittajamme Lotta Nuotio Turkista kertoo, mikä vaaleissa on tärkeää.



Turkki vaalikampanja 4.6.2015
Miehet istuvat kurdimielisen HDP-puolueen vaalimainosten edessä Diyarbakirissa. Kuva: Sedat Suna/EPA
Nykyään Turkkia hallitseva Oikeus- ja kehityspuolue AKP havittelee 550 paikan parlamentista niin vahvaa enemmistöä, että se pystyisi muuttamaan perustuslakia. Muutoksella se pyrkii viemään Turkin kohti presidenttikeskeistä valtiojärjestelmää, eli käytännössä lisäämään nyt jo tiukalla otteella Turkkia hallitsevan presidentti Recep Tayyıp Erdoğanin valtaa.
Mielipidemittausten mukaan AKP voittaa vaalit selvästi mutta on epävarmaa, riittävätkö äänet AKP:n tavoittelemiin 330 paikkaan parlamentissa.

Kurdien puolue veitsenterällä

AKP:n ja Erdoğanin tavoitteet voi katkaista kurdimielinen Kansojen Demokraattinen puolue HDP. Siksi sen on luonnehdittu jopa taistelevan Turkin demokratian puolesta ja sen puheenjohtajaa Selahattin Demirtaşia on kutsuttu demokratian pelastajaksi.
Päästäkseen parlamenttiin, HDP:n on ylitettävä valtakunnallinen 10 prosentin äänikynnys. Puolueen kannatus on mielipidemittauksissa ollut 9-11 prosenttia, pääsy parlamenttiin voi riippua jopa vain muutamista äänistä tärkeimmissä vaalipiireissä.

Erdogan 3.6.2015
Presidentti Erdoğan kampanjoi keskiviikkona Karsissa. Kuva: Presidentin virasto / EPA
Jos HDP pääsee parlamenttiin, on AKP:n hyvin vaikea saada sinne tavoittelemaansa edustajamäärää. Jos HDP ei onnistu äänikynnystä ylittämään, kasvaa AKP:n edustajien osuus suureksi.
Kurdiväestöä edustavan HDP:n mahdollinen niukka putoaminen parlamentista on herättänyt myös huolen siitä, miten käy kurdien ja Turkin valtion väliselle, hauraalle rauhanprosessille.

Vaalivilpin vaara

Koska paljon on pelissä ja jopa yksittäiset äänet ratkaisevia, nousee pienenkin vaalivilpin merkitys ja houkutus suureksi. Vaalipäivän vilppien estämiseksi kymmenet tuhannet vapaaehtoiset ovat kouluttautuneet valvomaan vaalihuoneistoja ympäri maan.
Turkissa tapahtui viime vuoden paikallisvaaleissa useita epäselvyyksiä. Ääntenlaskennan aikaan sattui outoja sähkökatkoksia, joiden energiaministeri sittemmin selitti johtuneen muuntajaan eksyneestä kissasta.
Tämänkertaisissa vaaleissa on jo nyt ollut paljon puhetta valtion varojen käytöstä kampanjarahoitukseen, presidentin osallistumisesta kampanjointiin ja puolueiden epätasaisesta pääsystä mediaan.

Koalitiohallitusten aika

Nykyinen hallituspuolue AKP on hallinnut Turkkia yksin vuodesta 2002. Sen valta-aika on tuonut Turkkiin vaurautta, monia palveluita kansan ulottuville ja suonut myös poliittista vakautta aiemmin lyhytaikaisista koalitiohallituksista kärsineelle maalle.
Viime vuodet ovat kuitenkin syventäneet maan kahtiajakoa AKP:n kannattajiin ja sen vastustajiin ja kiristäneet ilmapiiriä.
Jos AKP:n ääniosuus laskee alle 40 prosentin ja jos kurdien puolue HDP pääsee parlamenttiin, on AKP:n hyvin vaikea muodostaa yksipuoluehallitusta. Turkkiin saattaa jälleen 13 vuoden AKP-hallinnon jälkeen koittaa koalitiohallitusten aika.

Edellisen tekstin lähde: http://yle.fi/uutiset/taistelu_turkin_demokratiasta__katkaisevatko_kurdit_presidentti_erdoganin_valtapyrkimykset/8048449



Presidentti kaappasi Turkin parlamenttivaalit

Pääkirjoitus
Helsingin Sanomat
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ei peittele yrityksiään lisätä valtaansa. Sunnuntaina pidettävien parlamenttivaalien muuttaminen pitkälti kansanäänestykseksi presidentin valtaoikeuksien lisäämisestä on silti Erdoganinkin mittakaavalla itsevaltainen hanke, joka voi kääntyä häntä vastaan.
Noustuaan pääministeriksi vuonna 2003 Erdogan ryhtyi järjestelmällisesti kääntämään Turkin suuntaa johtamansa islamistitaustaisen AKP-puolueen alaisuudessa. Hän vahvisti demokratiaa muun muassa leikkaamalla kaappausherkän armeijan valtaa mutta edisti samalla uskonnollisia arvoja vapauksien kustannuksella.
Hankkeet eivät edenneet aivan Erdoganin toivomalla vauhdilla. Hänellä ei ole ollut parlamentissa tukenaan kahden kolmasosan enemmistöä, joka tarvitaan nopeisiin perustuslain muutoksiin. Erdogan selvisi kuitenkin voittajana kolmista parlamenttivaaleista. Voittoihin hänet siivitti vankka talouskasvu ja tuki Turkin suurelta konservatiiviselta väestönosalta, joka ei ole tuntenut Kemal Atatürkin vuonna 1923 perustaman Turkin tasavallan maallisia periaatteita omikseen.
Viime vuonna Erdogan saavutti tärkeän välietapin, kun hänet valittiin suoralla kansanvaalilla Turkin presidentiksi. Nykymuodossaan virka on enimmäkseen seremoniallinen, vaikka presidentti muun muassa vahvistaa lait. Poliittinen valta siirtyi muodollisesti Ahmet Davutoglulle, joka nousi ulkoministeristä pääministeriksi ja AKP:n puheenjohtajaksi. Käytännössä Erdogan piti vallan ja jätti Davutoglun varjoonsa.
Erdoganin suunnitelmien mukaan sunnuntain parlamenttivaalien on määrä poistaa viimeiset juridiset esteet hänen nousulleen Turkin kiistattomaksi johtajaksi. Kaikesta päätellen Erdogan ei tähtää kansallisessa merkityksessä Atatürkin rinnalle vaan tämän edelle.
Erdogan on jo pohjustanut siirtoaan rakennuttamalla itselleen pääkaupunkiin Ankaraan valtavan palatsin, jossa on hänen mukaansa "yli 1 150 huonetta". Atatürkin käyttöön ottaman presidentin virka-asunnon Erdogan jätti pääministerille.
Perustuslain nopeaan muuttamiseen tarvittava määräenemmistö näyttäisi taas jäävän AKP:n ulottumattomiin. Tavoitteena on 60 prosenttia parlamentin 550 paikasta. Niiden turvin puolue voisi hyväksyä presidentin valtaoikeuksien muutokset ja järjestää niistä kansanäänestyksen. Se tavoite on kuitenkin uhattuna.
Pahimmaksi uhkaajaksi Erdoganin suunnitelmille on nousema yllättävä taho, eli vasemmistolainen kurdipuolue. Se kerää äänestäjiä myös muista väestöryhmistä maallisella ja sukupuolten tasa-arvoa korostavalla liberaalilla linjallaan.
Kansan demokraattisen puolueen HDP:n energinen ja melko nuori johtaja Selahattin Demirtas on saanut puolueensa kannatuksen mielipidekyselyissä noin kymmeneen prosenttiin. Turkin parlamenttivaaleissa puolueiden ennätysmäisen korkea äänikynnys on juuri tuo kymmenen prosenttia.
Mikäli HDP ylittää äänikynnyksen perinteisen vasemmistolaisen tasavaltapuolueen ja konservatiivisen kansallispuolueen rinnalla, jää hallitseva AKP todennäköisesti ilman enemmistöä ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Se olisi Erdoganille valtava takaisku.
Erdogan ei ole jäänyt passiivisesti odottamaan kansan valintoja vaan kampanjoi tapojensa mukaan hyökkäävästi. Turkin presidentin ei kuuluisi osallistua vaalikampanjointiin lainkaan vaan pysyä puolueiden ja päivänpolitiikan ulkopuolella.
Erdoganin tielle on kasautunut uusia vaikeuksia. Turkin talouskasvu hyytyi jo pari vuotta sitten. Myös osa AKP:n kannattajista suhtautuu epäillen presidentin yhä raivoisammin ilmenevään vallanhaluun.
Erdogan kohdistaa kuitenkin jälleen kampanjansa ennen kaikkea konservatiiviselle Anatolian ylängön väestölle, jonka turvin hän on voittanut vaalit tähän asti."

Edellisen tekstin lähde:  http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1433475298938?jako=ba9eb4c7e91773c578c684f3d35ee7c1

Hs.fi: "Kaksi kuoli ja yli sata haavoittui räjähdyksissä kurdipuolueen vaalitilaisuudessa Turkissa

Ulkomaat
Kaksi ihmistä kuoli ja yli sata haavoittui kahdessa räjähdyksessä kurdipuolueen vaalitilaisuudessa Turkin kaakkoisosissa perjantaina.
Räjähdykset, joiden syy oli vielä illalla Suomen aikaa epäselvä, lisäsivät jännitteitä vaalien alla. Turkissa pidetään parlamenttivaalit sunnuntaina.
Turkin presidentti Recep Tayip Erdogan luonnehti perjantaina räjähdyksiä provokaatioiksi, joiden tarkoituksena oli horjuttaa rauhaa vaalien alla.
Tiedotteessaan presidentti esitti surunvalittelunsa uhrien omaisille ja sanoi, että tapaukset tutkitaan.
Aluksi raportoitiin yhdestä räjähdyksestä Diyarbakirin kaupungissa, mutta turvallisuusviranomaisten mukaan räjähdyksiä oli kaksi, uutistoimisto Reuters kertoi.
Räjähdysten syyksi epäiltiin aluksi vikaa muuntajassa. Energiaministeri Taner Yildiz sanoi kuitenkin televisiossa, että räjähdysten syyksi epäillään "ulkoista tekijää".
Silminnäkijöiden mukaan toinen räjähdys tapahtui kymmenen minuuttia ensimmäisen jälkeen.
Lääkäreiden mukaan 133 haavoittunutta vietiin sairaalaan, AFP kertoi. heistä 25 oli loukkaantunut vakavasti.
Poliittiset jännitteet ovat kasvaneet Turkissa, kun Kansan demokraattinen puolue (HDP) pyrkii nousemaan ensimmäiseksi kurditaustaiseksi puolueeksi parlamenttiin sunnuntain vaaleissa. Puolueen pitää ylittää vaaleissa kymmenen prosentin äänikynnys.
Räjähdykset tapahtuivat HDP:n vaalitilaisuudessa Diyarbakirissa, joka on kurdipuolueen kannattajien ydinaluetta.
Puolueen puheenjohtaja Selahattin Demirtas kehotti puolueen kannattajia malttiin.
"Emme tiedä räjähdyksen syytä", hän sanoi CNN Turkin haastattelussa Reutersin mukaan.
"On ajatuksia herättävää, että tämä tapahtui vaalien alla."
Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu vannoi selvittävänsä, mistä räjähdyksessä oli kyse.
HDP on pyrkinyt näissä vaaleissa laajentamaan kannatuspohjaansa. Kurdien ohella se on pyrkinyt vetoamaan maallistuneisiin turkkilaisiin, naisiin ja homoihin.
Islamistinen valtapuolue AK on pyrkinyt mustamaalaamaan HDP:tä vihjailemalla tämän olevan viikunanlehti Kurdistanin työväenpuolueelle PKK:lle.
PKK on johtanut vuosikymmenien ajan separatistiliikettä. Turkin hallituksen ja PKK:n välisissä yhteenotoissa on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä."

Edellisen tekstin lähde:  http://www.hs.fi/ulkomaat/a1433480051510?jako=0d6e41cf299536330301546e64766576


LÄhde: Hürriyet Daily News

"Sub Categories: » HOMEPAGE / TURKEY/ POLITICS

Tight security measures to be taken on Turkey's election day

Fevzi Kızılkoyun - ANKARA

CİHAN Photo
CİHAN Photo
Turkish security forces will take extraordinary measures to provide security during the June 7 elections, as 150,000 police officers will be on duty during election day.

As part of the measures, weekend days off for security forces, including officers and the gendarmerie, have been canceled in order to efficiently address any kind of unrest.

With days left until the parliamentary elections in which more than 53 million Turkish citizens will cast their votes to elect the next government, the Interior Ministry has completed and distributed a circular to 81 provinces.

According to the circular, foot and motor patrols will be provided around polling stations and on the main roads of provinces. Election coordination centers will also be established at police departments in all 81 provinces. Helicopters will be used for aerial patrolling, especially in larger towns.

Places of entertainment will be closed on Sunday and restaurants cannot serve alcohol until the end of the day. Nobody except security forces will be able to carry guns on election day.

Security forces have been notified that they can frisk persons and search vehicles on the basis of reasonable doubt, as part of a recently adopted domestic security package that grants additional powers to security forces.

The gendarmerie, police and coast guard will take security precautions on the routes on which the reports and ballot papers will be transported to local election centers. In places where the risk of terrorism is high, these reports and ballot papers will be carried by armored vehicles and helicopters. This will be implemented especially in remote parts of the Southeast and East Anatolia regions.

Bar associations establish centers 
In the meantime, the Union of Turkish Bar Associations (TBB) has established an “Election Safety Center,” which consists of volunteer lawyers trained in election law. The TBB’s effort is being coordinated with the “Vote and Beyond” (Oy ve Ötesi) initiative and aims to take care of election safety in the capital. It will establish mobile teams of lawyers that will monitor the election process and report it.

“The loss of trust in elections is the largest danger facing democracy and social peace. With the TBB Election Safety Center, our aims for this election are that it takes place in an environment of trust and legal basis, freely reflects the citizens’ will, fulfills the legal conditions for the right of voters to vote freely and contributes to this pursuit,” TBB head Metin Feyzioğlu said in a statement.

YSK assures citizens on safety
Amid growing concerns over the election safety and that there could be fraud in the vote-counting process, the head of the Supreme Election Board (YSK), Sadi Güven, sought to assure citizens that there would be no problem and that the whole process would go smoothly.

“The elections will take place in safety. Our citizens should be aware of it, they should be at ease. Our parties should send their representatives to effectively control the ballot boxes,” Güven told reporters late June 2. He also explained why the YSK printed more ballot papers than required, stressing that it was a legal necessity.

Although the YSK head stressed that the process would be implemented in full safety and that there will be a place for anybody to intervene in the vote-counting process, the ruling party appealed to the election watchdog on June 3 over concerns that the parallel structure would cheat in polls and put the blame on the Justice and Development Party (AKP).

AKP appeals to YSK
Speaking to daily Hürriyet as he appealed to the YSK, the head of the election affairs of the AKP, Mustafa Şentop, stressed that there was speculation of potential manipulation by the Fethullah Gülen community, which the government has dubbed the parallel state.

Şentop expressed his concerns that the members of the parallel state could commit election fraud on June 7 to be blamed on the ruling party so as to launch a debate over the integrity of the polls. “We have seen these games in the past,” Şentop said, calling the YSK to launch an investigation over speculations.

“We will not allow this. We have very experienced polling clerks. The election crimes and sentences given to this are well known. Our clerks will use all their rights. We will not allow anybody to cheat in the polls,” he said.

Universities, schools closed
In the meantime, the Supreme Education Board (YÖK) demanded all universities suspend education between June 5 and 9 so that university students can also vote. The Education Ministry announced a one-day break for primary and secondary as well as high schools on June 8 as schools will be used as the main polling stations on June 7.
June/04/2015"

Edellisen tekstin lähde:  http://www.hurriyetdailynews.com/tight-security-measures-to-be-taken-on-turkeys-election-day-.aspx?pageID=238&nID=83425&NewsCatID=338

Lue myös:
www.euroopanrajalla.net/2015/06/06/lyhyt-johdatus-turkin-vaaleihin/